36. Vuosi vaihtui - 2025

Reissun 36. viikko, 29.12.2024 - 4.1.2025

Viikko on ollut purjehdustapahtumien suhteen hiljainen, kuten oli jouluviikkokin. Siirryin suunnitelman mukaisesti maanantaina 30.12. Ibiza Townin Botafoc nimiseen satamaan. Tarinaa ei siis juurikaan ole kerrottavana taaskaan, mutta kirjoitan nyt jotain, niin ei jää rästiin. 

Olen pyörinyt vanhassa ja uudessa kaupungissa, mutta en ole vielä sen pidemmällä Ibizan saarella käynyt. Säät on olleet oikein mukavat ja jopa kesäiset muuten, paitsi uudenvuoden aatto oli hyvin sateinen ja ukkosiakin oli lähes koko päivän. 

Luonto siis järjesti hienon ilotulituksen, mutta melkein kaikki muut ilotulitukset olikin sen takia peruttu. Yksi rannassa oleva hotelli ampui muutamia ilotulitteita eli aika vaisu oli siinä mielessä vuodenvaihde.

Laitan tähän julkaisuun vain lähinnä kuvia ja Ibizan talvikaudesta syntyneitä vaikutelmia.

Salamointia uuden vuoden aattona.

Viikon alku, 29.-30.12. - Ankkurista satamaan

Hienot ja tasaiset säät jatkuivat samaan tapaan kuin edelliselläkin viikolla eikä tullut käytyä veneeltä missään. Sunnuntaina blogin kirjoittelun jälkeen valmistauduin seuraavan päivän satamaan siirtymiseen mm. tyhjentämällä kumiveneen. Ajatus oli myös käydä puhdistamassa veneen pohjaa, mutta päätin kuitenkin jättää sen vielä tekemättä. Olisi ehkä järkevämpää puhdistaa se vasta sitten, kun aikanaan satamasta taas lähden seuraavalle pidemmälle etapille. Pari viikkoa tulee kuitenkin suunnitelman mukaan satamassa kelluttua.

Maanantaina 30.12. siirryin aamupäivällä satamaan. Olin saanut jälleen sähköpostilla ohjeet, että ota noin 5 minuuttia ennen saapumista radiolla yhteys satamaan, niin joku tulee näyttämään paikan ja auttaa kiinnittymisessä. No ei sieltä tietenkään kukaan radioon vastannut. Taaskaan. Yritin kolme kertaa yhteydenottoa ilman vastausta. 

Onneksi sähköpostiviestissä oli puhelinnumero, niin sain sillä yhteyden toimistoon ja he lähettivät sieltä henkilön laiturille vastaan. Taitaa olla nyt noin 10% onnistuminen noiden radiolla yhteydenottojen kanssa Espanjan ja Portugalin satamissa. Lähes turhaa edes yrittää, vaikka joka paikassa niin käsketään tehdä.

Matkaa tuli noin 10 merimailia ja se taittui heikohkoon sivuvastaiseen tuuleen purjehtien noin kahdessa ja puolessa tunnissa. En laita nyt tästä edes karttaa. Kiinnityin laituriin melko tarkkaan puolelta päivin.

Sunnuntain hieno sää houkutteli myös muita veneitä liikkeelle. Tuulta ei kyllä ollut purjehtia, vaikka tällä veneellä jostain syystä purjeet ylhäällä ovatkin.

Ankkuripaikalla oli ajoittain melkein ruuhkaa.

Maanantai-aamun auringonnousu. Vain yksi vene Ainomarian lisäksi jäi ankkuripaikalle yöksi.

Lähdin aamupalan jälkeen liikkeelle eli noin puoli kymmeneltä.
Heikko sivuvastainen tuuli ja täydet purjeet.

Mutta kiirettäpä ei ollut. Keliki oli leppoinen, joten tuli oltua matkalla paljon veneen keulassa.

Ainakin kolmen eri firman nopeita aluksia ajoi jatkuvasti Formenteran ja Ibizan väliä. 
Hyvin ne kuitenkin kiersivät Ainomariaa.

Ibizan vanhaa kaupunkia lähestymässä. Satama on kuvan oikeassa laidassa.

Olin jo menossa satamaan sisään, kun lopulta luovuin radiolla yrittämisestä ja soitin toimistoon saadakseni sinne yhteyden.

Laiturille tuli lopulta joku näyttämään paikan. Melko ahdasta oli.

Mutta hyvin se Ainomaria varatulle paikalleen taittui. Viereiset paikat olivat tyhjiä.

Vanha kaupunki näkyy satamaan mukavasti.

Satamassa käydyn suihkun jälkeen lähdin vähän kiertelemään lähiympäristöä ja kävin samalla kaupassa.
Muuta erikoista ei tuona päivänä tapahtunutkaan.

Sittenpä vaihtui vuosi

Kuten alussa jo kirjoitin, niin aattopäivä ja myös ilta oli todella sateista. Salamoiden räiskymistä lukuun ottamatta ei juuri ilotulitteita ollutkaan ja sehän oli pienoinen pettymys. Kävelin ennen puolta yötä sadekuurojen seassa vanhan kaupungin laelle raketteja katselemaan, mutta eihän niitä tosiaan sitten juurikaan ammuttu. 

Mutta vanha kaupunki oli kyllä hieno korkeine muureineen, kapeine katuineen ja vanhoine taloineen. Meinasi olla hankaluukisa löytää reitti aivan huipulla olevan ikivanhan katedraalin aukiolle, mutta löysin sinne lopulta ihan muutamaa minuuttia ennen puolta yötä. 

Vanha kaupunki oli aavemaisen hiljainen. Aivan muutamaa ihmistä lukuun ottamatta sain käveleskellä siellä aivan yksin ajoittaisessa vesisateessa. Oli jopa melko aavemaista. Sisareni soitti Suomesta miehensä kanssa videopuhelun noin puoli kahdeltatoista täkäläistä aikaa eli he olivat jo vuodessa 2025. Pidimme videopuhelun päällä minun kävellessäni pienillä kujilla reittiä huipulle etsien ja myös vuodenvaihteen yli. Ei siis tullut kuvia siltä reissulta, kun kamera oli varattu. 

Paluumatkalla veneelle löysin pienen ja hiljaisen oloisen baarin, missä kävin nauttimassa pari olutta ennen kuin palasin veneelle. Paluumatkalla tuli vielä käytyä käveleskelemässä uudemman keskustan puolella, mutta en löytänyt sieltä mitään paikkaa, mihin olisi tehnyt mieli mennä käymään. Yökerhoihin siellä porukka jonotti puvut päällä vielä kahden maissa yöllä.

Vuoden 2025 ensimmäisenä päivänä kävin kävelyllä uuden kaupungin puolella valoisan aikaan. Aika vaisu tunnelma siitä kyllä jäi. Vähän samanlainen meininki kuin oli Mar Menorilla eli suurin osa liikkeistä ja ravintoloista oli talviajan suljettuna. Aurinkorannikon seutu oli tässä mielessä kyllä poikkeus. Siellä sentään vaikutti olevan elämää talvellakin. Ibizan vanha kaupunki on kyllä hieno, mutta siellä ei ole näin talviaikaan oikeastaan mikään paikka auki.

Aattopäivän sateita.

Tulipahan veneen kansi huuhdeltua ankkuripaikoilla kertyneestä suolasta.

Aattopäivän lopuksi auringonlasku sai aikaan tupla-sateenkaaren.

Matkalla vanhaan kaupunkiin. Jouluvalot loistaa edelleen.

Jotkut terassit olivat auki ja melkolailla täynnä porukkaa.

Noin kahdelta yöllä palaamassa veneelle. Hienosti se vanha kaupunki on valaistu.

Uuden vuoden päivänä kävelylle lähdössä. Ja vanhaa kaupunkia tuli satamasta käsin taas kuvattua.

Melko hiljaista oli uuden kaupungin kaduilla.

Pari puistoa tuli vastaan ja tietysti siellä oli myös kaktuksia.

Ja myös melko julman näköisiä sorsia.

Oli patsaita ja "joulutorin" kojuja.

Loppuviikko, 2.-4.1. - Pyykinpesua, laitehankintaa ja kaupungilla kävelyä

Kävin torstaina 2. päivä pesemässä pyykkiä lähimmässä löytämässäni itsepalvelupesulassa. Sinne oli reilu kilometri matkaa satamasta ja se sijaitsi vähän syrjässä keskustasta. Pesulassa ei ollut ruuhkaa ja kävin lähistöllä kävelemässä sillä aikaa, kun pyykit pyörivät koneessa. Aivan lähellä oli myös venetarvikeliike.

Venetarvikeliikkeessä oli hyllyssä sellainen lähettävä AIS-laite, mitä olin etsiskellyt ja Portugalin puolella tuskailin sen hintaa täällä päin Eurooppaa. Suomesta olisi silloin saanut sen melkein 500 euroa halvemmalla. Tästä liikkeessä laitteessa oli ihan siedettävä hinta ja onnistuin vielä tinkaamaan siitä sen verran, että päästiin Suomen hintoihin. Niinpä päätin ostaa sen.

Käytin melko kalliiksi tulleen venetarvikeliikkessä käynnin jälkeen pyykit vielä kuivurissa ja lähdin sitten veneelle asennushommiin. 

Veneellä availin paketin ja mietiskelin, että miten asennus olisi järkevin suorittaa. Päätin aloittaa kytkemällä sen tietokoneeseen ja laittamalla sisään Ainomarian tiedot. 

Mutta niinpä siinä kävi, että laitteeseen olikin jo asennettu jonkin toisen veneen tiedot. Kaikki johdot kyllä oli muoveissa, joten tuskin se käytössä oli ollut. Todennäköisesti joku oli sen tilannut omilla tiedoillaan valmiiksi alustettuna, mutta kauppoja ei sitten olekaan syntynyt. Noissa laitteissa on sellainen ominaisuus, että käyttöönotossa sinne alustetaan veneen tiedot ja ne voi laittaa omin toimenpitein vain kerran. Jos niitä haluaa muuttaa, niin se pitää käyttää tehtaan virallisella huoltopisteellä nollauksessa. Ei hyvä.

Kello oli onneksi vielä sen verran vähän, että liike oli vielä auki, joten laitoin vehkeen pakettiin ja lompsin takaisin liikkeeseen.

Mutta eivätpä he ymmärtäneet oikein ongelmaa, kuin vasta pitkän selittelyn jälkeen, että en voi tätä käyttää ennen kuin se nollataan. Ja yritin vielä kertoa, että ostin tämän uutena, joten heidän pitää se nollaus myös hoitaa tai antaa minulle mukaan toinen laite. Heillä ei kuulemma ollut kykyä nollausta tehdä ja tämä oli heidän ainoansa, joten nämä eivät olleet vaihtoehtona. Ibizalla ei ole Raymarinen nettisivujen mukaan lainkaan virallista Raymarine huoltoa. Sekään ei ole nyt hyvä.

Lopulta he ehdottivat, että hyvittävät tästä laitteesta maksamani hinnan ja tilaavat uuden, joka olisi seuraavana maanantaina perillä. Ja sitten tuli "mutta" - sen hinta on yli 400€ enemmän. Mitä ihmettä?! Kyllä taas turistia koijataan. Nyt olisi kuluttajansuojalle pikkuisen asiaa. Liekö sitten vahingossa myyneet minulle sen vanhalla hinnalla ja huomasivat sen vasta uutta laitetta tilaillessa. 

En halunnut kuitenkaan luopua vielä laitteesta, kun sen kerran kohtuu hintaan sain. En ainakaan ollut valmis maksamaan 400€:a enemmän, jotta saisin toisen. Pitihän tämänkin olla uusi. Liikkeen myyjät sanoivat, että seuraavalla viikolla löytyy todennäköisemmin ratkaisu, kun ihmisiä palaa enemmän joululomilta töihin. Pakkasin siis laitteen reppuuni ja sovittiin, että palaamme maanantaina asiaan. Sain myös puhelinnumeron jollekin heidän tutulle huoltomiehelle ja seuraavalla viikolla voisi häneltäkin nollauksesta kysellä.

Minä löysin myös googlesta toisen liikkeen, mikä väittää olevansa Raymarinen huoltofirma, vaikka siis Raymarinen virallisten sivujen mukaan sellaista ei Ibizalla ole. Sain sinne myös yhteyden, mutta heidän "Raymarine-teknikkonsa" tulee kuulemma töihin vasta helmikuussa. Taaskaan ei hyvä.

Noh, viikonloppu on nyt aikaa pohtia, että mitä teen. Voin siis edelleen palauttaa sen liikkeeseen ja saan rahani takaisin, mutta sitten on riskinä, että en enää löydä sitä mistään samaan "vanhaan" hintaan. Päätökseen vaikuttaa myös se, että paljonko se nollaus maksaa ja suostuuko tuo laitteen minulle myynyt firma sen maksamaan. Katsotaan miten käy.

Raymarinen logo liikkeen julkisivussa oli, vaikka eivät ilmeisesti olekaan virallinen jälleenmyyjä.

Valmiina asennukseen, kunnes ongelma paljastui.

Loppuviikko onkin sitten mennyt pääosin veneellä touhutessa ja ajoittain kaupungilla kävellen. Sää on ollut oikein mainio edelleen. Auringon paistaessa tarkenee hyvin T-paidalla ja shortseilla.

Satamassakaan ei paljoa liikettä ollut. Ainoastaan yksi ravintoloista on auki päivittäin.

Viikonloppuna se "joulutori" oli auki. Siellä oli illalla myös musiikkiesityksiä.
Tai ainakin sellaista jumputusta, jota joku ehkä kutsuu musiikiksi. En jäänyt seuraamaan.

Hieman siis on vaisu vaikutelma näin Ibizan talvikaudesta. Se on toki ymmärrettävästi vaisumpi kuin kesäkausi. Kaupunki ei myöskään ole mitenkään erityisen nätti. Yökerhot taitavat olla se vilkkain osuus koko pitäjästä, sillä joka yö satamaankin kuuluu musiikin jytke aamuyöhön saakka. Onneksi melko vaimeasti. 

Vanha kaupunki on minun mielestäni paikan parasta antia. Vielä kun siellä olisi edes joku kuppila tai ravintola auki, niin siellä olisi vielä kivempi käydä kävelemässä.

Tulevalla viikolla on aikeissa vuokrata joku kulkupeli - pyörä, skootteri tai auto - ja käydä vähän katselemassa muita osia saaresta. Onhan täällä muitakin asutuskeskuksia kuin tämä Ibiza town ja jotain luontokohteitakin varmasti löytyy.

Loppuviikosta tulee sitten niitä vieraita. Voi olla, että ensi viikon kirjoittelut jää välistä, mutta en ole siitä vielä aivan varma. Riippuu tuleeko tässä eteen mitään sen kummempaa kerrottavaa. 

Maanantai 13.1. on tämän hetken suunnitelman mukaan viimeinen päivä tässä satamassa. Sen jälkeen seuraavilla sopivilla tuulilla on tarkoitus purjehtia Mallorcalle. Tarvittaessa odotellaan kelejä vaikka ankkurissa, jos nyt ei kauheita myrskyjä satu juuri sille aikaa.

Hyvää alkanutta vuotta!

-Jouni