48. Jooniansaarilla löhöilyä

Reissun 48. viikko, 23.-29.3.2025

Edellinen päivitys tuli kirjoiteltua Kreikassa Lefkas nimisen saaren edustalla erittäin suojaisassa paikassa. Siinä samassa paikkaa tuli sitten vietettyä myös nyt kulunutta viikkoa. 

Säät on olleet sateiset, joten olen ollut pääosin kotona eli veneellä. Ajoittain on ihan ukkostanutkin. Sama epävakainen sää vaikuttaa jatkuvan vielä ainakin viikon verran. Ilma on kyllä ollut lämmin, parhaimmillaan yli 20 astetta, joten ihan kiva täällä on ollut vain oleskella.

Perjantaina tuli sateiden tauottua hetken mielijohteesta siirryttyä muutama maili naapurisaarelle vähän hiljaisempaan paikkaan. Muuten ei ole tullut purjehdittua. Siitä syystä tästä tulee varmaan vähän lyhyempi päivitys.

Epävakaista säätä Jooniansaarilla.

Alkuviikko 23.-27.3. - Sadepäiviä Nidrissä

Sunnuntaina tuli hieman oudosti tablettiin vaaratiedote, että Lefkas saarella on maastopalo. En tiedä miksi sitä ei tullut puhelimeen lainkaan. Tabletissa ei ole edes SIM-korttia. Mutta palo oli juurikin toisella puolella saarta, joten mitään merkkejä siitä ei ankkuripaikkaan ollut näkyvissä. Aluetta käskettiin välttämään eikä siitä sen jälkeen kuulunut enää mitään.

Paria lyhyttä kävelyretkeä lukuun ottamatta ei siis tullut käytyä missään. Sadepäivien ratoksi tuli vähän tehtyä moottorille remonttia, tarkemmin sanottuna vesipumpulle. 

Taisin edellisessä (tai sitä edeltävässä julkaisussa) mainita, että tein paisuntasäiliön lämminvesivaraajalle, koska se päästi ylipaineventtiilistä aina moottorilla ajettaessa vähän vettä suoraan pilssiin. Vedentulo pilssiin ei kuitenkaan lakannut sillä kokonaan, joten aloin tutkia, että mistä sitä edelleen moottorin käydessä tulee.

Ja vuotopaikka löytyi tosiaan vesipumpusta. Siellä on akselissa tiivisteet ja vesipuolella oleva tiiviste oli alkanut tippaisemaan vähän vettä. Sama paikka on vuotanut kerran aiemminkin noin nelisen vuotta sitten, mutta silloin moottorin puolelta eli se vuoti silloin öljyä. Vaihdoin tuolloin molemmat tiivisteet ja samalla myös uudet laakerit varmuuden vuoksi, koska ne piti kuitenkin irroittaa öljypuolen tiivisteen vaihtamiseksi. Onneksi ostin tuolloin pari ylimääräistäkin tiivistettä, niin oli valmiiksi uusi jemmassa.

Paikka oli vuotanut kyllä jo jonkun aikaa, koska pumpun juureen oli kertynyt ihan kunnon kerros merisuolaa. Vuotanut vesi tietysti haihtuu siitä nopeasti, kun on lämmin moottori.

Merivesivuodon aiheuttamaa suolakertymää vesipumpun juuressa.

Uusimissani tiivisteissä on ruostumattomasta teräksestä jouset, mutta ei siitä jousesta kyllä ollut jäljellä enää kuin vähän ruostetta. Pitäisi varmaankin etsiä jostain haponkestävästä teräksestä olevilla jousilla varustetut tiivisteet. 

Vanhan tiivisteen ruostumattomasta jousesta oli jäljellä vain ruostetta.

Vesipuolella oleva tiiviste on onneksi helppo vaihtaa ja se onnistuisi ilman pumpun irrottamistakin, mutta otin sen pois, jotta sain suolakerrokset rapsuteltua pois pumpusta ja moottorin kyljestä. 

Ihan täyttä varmuutta ei ole, että kauanko se on vuotanut. Vaihdoin polttoainesuodattimen silloin Espanjaan saavuttuani muistaakseni lokakuussa ja silloin ei kyllä vesipumpussa ollut vielä vuotoa. Olisin suolat kyllä huomannut, kun se polttoainesuodatin on ihan vesipumpun vieressä. Niin ja vesipumpun siipipyöränhän vaihdoin vajaa kaksi kuukautta sitten, enkä silloinkaan huomannut mitään erikoista. 

Mutta nytpä se vaikuttaisi vuoto lakanneen. Hyvä että oli varaosa mukana. Jospa se taas muutaman vuoden kestäisi.

Tuli myös järjesteltyä jo rungon läpiviennin letkuja eri tavalla vähän niin kuin jo valmiiksi sitä vedentekokonetta varten. Ahtaissa paikoissa letkujen kanssa väkertäminen oli työlästä ja sai rystyset verille, mutta onpahan tehty nyt valmiiksi. Kivempi nyt oli tietysti touhuta, kun ei ole vielä helteitä.

Pari kertaa kävin tosiaan kävelyllä Nidrin rantakadulla ja keskustassa. Tulipa käytyä Gyros-ravintolassa syömässäkin. 

Harmaata ja tuuletonta säätä. Olipahan tasaista olla ankkurissa.

Nidrin keskustaa lähestymässä. Poukamassa oli useita laitureita pääosin tyhjillään.

Rantakadulla oli paljon ravintoloita. Yhtä lukuunottamatta kaikki olivat kiinni.

Autoja oli silti kadunvarret täynnä, vaikka juuri missään ei näkynyt ihmisiä.

Mutta kalakaupan tuoksut oli houkutellut paikalle sentään jotain porukkaa. 

Veneelle palatessa sitten tällainen lauma tuli yhtäkkiä tietä ylittämään.
Minne lie olivat matkalla, kun ei ollut saattajiakaan näkyvissä.

Keskiviikkona naapurissa olleen katamaraanin luo tuli kaksi muuta katamaraania ja ne lyöttäytyivät hassun näköiseen muodostelmaan ankkurissa.

Katamaraanikolmikon erikoinen ankkurointi.

Illalla yhdestä katamaraanista alkoi kuulua melko kovalla musiikkia eli jotkut juhlat siellä alkoi. Päätin käydä katsomassa, että minkälaista porukkaa siellä on. Kumivene siis vesille ja soutelin naapuriin. Mukavalla juhlamielellä siellä oli ystävällistä ja hyvin kansainvälistä porukkaa. Suurin osa oli Välimeren maista, mutta oli siellä muutama henkilö Amerikastakin. Tuli istuskeltua heidän kanssaan lähinnä veneessä asumisesta jutellen parisen tuntia.

Viikonloppu 28.-29.3. - Lyhyt siirtyminen naapurisaarelle

Akut alkoivat olla loppuviikosta jo melko tyhjät, kun ei ollut tuullut eikä paistanut aurinko. Perjantaina piti ihan konettakin vähän käyttää akkujen lataamista varten. Siitä tuli sitten idea samalla vaihtaa vähän maisemaa, kun kone kerran joka tapauksessa käy. Tuulta ei ollut, joten purjein ei mihinkään päässyt.

Noin tunnin ajomatkan päässä oli Meganisi niminen saari, minkä koilliskulmalla näytti olevan useita pieniä poukamia. Tuulta ei oltu luvattu useisiin päiviin juuri lainkaan ja jos vähänkin tuulee, niin tuulee etelän puolelta. Meganisin pohjoispuolella oli hyvän näköisiä paikkoja ainakin kartan perusteella. Päätin ajella sinne.

Alustavasti paikaksi valikoitui Vathi nimisen kylän lähellä oleva poukama, minkä joku oli karttaan merkinnyt rauhalliseksi ja idylliseksi paikaksi.

Hyvin tyyntä ja harmaata oli lähtiessäkin, mutta ei kuitenkaan satanut. Ainakaan paljoa.

Nidriä ohittaessa tuli pieniä tuulenväreitä, mutta ei tarpeeksi purjehtimiseen.
Ja konettahan oli tarkoitus kuitenkin käyttää akkujen lataamiseksi.

Pilviverho alkoi pikkuhiljaa ohentua ja rakoillakin.

Etelän suunnalta alkoi näkyä jo sinistä taivastakin. Ihan hyvään saumaan sattui paikan vaihto.

Keli kirkastuikin sitten lähes täysin.
Melko nopeasti kohoavia virtauksia oli vuorten rinteillä, kun tuollaisia pilviä muodostui.

Noin tunnin päästä olinkin jo ankkuripaikkaa lähestymässä.
Sieltä lähti juuri yksi katamaraani liikkeelle, joten tilaa pitäisi olla.

Ja niinhän sieltä paikka löytyikin. Ihan mukava pieni lahti.
Useampikin vene sinne silti ankkuriinkin mahtuu.

28.3. moottorointi Meganisi saarelle. Noin 6 merimailia ja vähän reilu tunti.

Laitetaas vähän isommallakin mittakaavalla kartta, niin saa paremmin selvää missä mennään.

Ihan mukavan näköinen paikka oli ja hyvin siellä oli tilaa, vaikka muuan vene siellä olikin rantaan kiinnitettynä "Välimerelliseen tyyliin". Eli keula on ankkurissa ja perästä on vedetty rantaan köydet.

Ankkuroitumisen jälkeen tein ruoan veneellä ja päätin sitten lähteä käymään maissa, kun sade kerran oli tauonnut. Taivaalla oli kyllä uhkaavan näköisiä pilviä, mutta arvelin ehtiväni ihan hyvin käymään läheistä kylää katsomassa. Siellä pitäisi olla kauppakin auki.

Jätin kumiveneen viereisen hotellin rantaan. Poukamassa oli muutama vene kiinnitettynä rantaan.

Kylä vaikutti ihan kivalta, joskin tämäkin tietysti todella hiljainen tähän aikaan vuodesta.

Kauppa oli auki ja niitä oli itseasiassa kaksikin. Sain vähän tuoretta ruokaa hommattua ja sitten lähdinkin takaisin veneelle sateita välttääkseni. 

Lisääkin veneitä tuli ankkuriin. Tätä kirjoittaessa meitä on jo neljä.

Lauantai meni pääosin veneellä loikoillen, mutta tuli sitten käytyä kuitenkin myös kävelyllä iltapäivän päätteeksi. Ja virittelin sadeveden keräimenkin käyttöön, mutta aika vähäiseksi taisi saalis jäädä, kun sateet oli melko vaisuja kuuroja. Ehkä sillä kerran suihkussa käy. 

Näin lyhyellä päivityksellä mennään tällä kertaa. Tuleva viikko näyttää sääennusteiden perusteella hyvin samankaltaiselta kuin mennytkin. Sateita tulee ainakin vähän joka päivä ja tuulet on hyvin heikot. Ankkurissa möllöttely siis todennäköisesti jatkuu. Kunhan tulee sopiva sää, niin on ajatus siirtyä pari kymmentä merimailia etelämmäs Ithaki nimiselle saarelle, missä on hassusti tismalleen saman niminen kylä, kuin täällä Meganisissakin eli Vathi. Sen edustalla näyttäisi olevan myös hyvä ja suojainen ankkuripaikka. Muuta kerrottavaapa ei sitten oikeastaan olekaan. 

Ensi viikkoon!

Jouni

Kommentit

  1. kreikan vathi on suomen lahti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se selittää miksi nimi on niin yleinen.

      Poista
  2. Lämpö, vesi ja suola on paha yhdistelmä ruostumattomalle teräkselle. Vielä jos saatavilla on mustan raudan hippua, niin sekin muistaakseni yhä jouduttaa. Ei se kestä...

    Haponkestävästä tehtyä kannattaa kokeilla. Se ei ole niin altis mutta vaikea sanoa, että onko ikuinen sekään. Meillä on happosten putkien kanssa kavitaatiokorroosio varsinkin hitsisaumoissa ongelmana.

    Eri seoksia on kyllä joka lähtöön, ns. tulenkestävissä teräksissä seosmäärät ovat entistä suurempia ruostumattomiin nähden (jopa yli puolet muuta, kuin rautaa), ruosteenkesto vaikeissa oloissa hyvä mutta täysin eri asia, että saako jotain tiivisteiden jousia siitä materiaalista tehtynä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niin olen ymmärtänytkin, että RST ei hapettomassa tilassa oikein toimi.
      Vähän henkimaailman hommia muutenkin nuo seokset tuntuu olevan. RST ja aluniini kans vaikuttaa olevan huono yhdistelmä. Junttautuu lujasti kiinni.

      Tuo tiiviste on tosiaan helppo vaihtaa, kunhan vaan huomaa vuodon alkaneen.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

52. Vuosi on oltu reissussa! Nyt on tauon paikka

15. Shetlannin saaret

45. ja 46. Italian Puglia tutuksi

1. Perillä!

21. Biskajanlahden ylitys